"Kaikki mulle heti" -ajatus on aika monelle meistä tuttu, toisille se kuulostaa karrikoidulta.
Säästäminen tiettyä hankintaa varten pistää monesti miettimään hankinnan tarpeellisuutta. Olen erityisesti huomannut tämän koskevan harrastusvälineitä, koska niihin ei kuitenkaa niitä viimeisiä roposia mielellään pistä, vaan täytyy pitää mielessä ensin nämä perustarpeet. Ei paljon naurata kodinkoneiden tai auton mennessä rikki, onhan meillä tämä uus kelkka.
Harrastuksiahan meillä on mitä ihmeellisempiä, niin lajeiltaan kuin kustannuksiltaankin. Olen myös kuullut sanottavan "ei se ole harrastus eikä mikää ellei se maksa".
Erityisesti nuorempia miehiä ja miksei myös naisia saattaa kelkkailu olla lähellä sydäntä. Mikäs sen mukavampaa kuin kavereiden kanssa ajella ja välillä pysähtyä laavulle laittamaan ruokaa ja taas matka jatkuu...Mutta mitä jos lunta ei ole tarpeeksi kuin kelkkailua varten Kemi-Kajaani linjan yläpuolellla? Ainakin Etelä-Suomessa asuville se tietää taas vaihteeksi... aivan oikein lisää kuluja.
Mitä kelkkailu sitten maksaakaan? Tarvit siis ainakin kelkan, johon vakuutukset, varaosia, bensaa jne... Kuskille ja kyytiläisille kypärät ja ajopuvut. Varusteidenkin osalta voi käyttää sitä kuuluista maalaisjärkeä, mitä tarvii ja pitääkö kaiken olla "just nyt".
Moottokelkkoja liikkeestä ostettaessa myyjä mielellää myisi sinulle sen uuden ja hienon. Tuskin sitä tarvit, mutta joku pitäs olla millä pääsee liikkumaan. Kävin Nettimoto.com:ista tarkistamassa alle viisi vuotta vanhojen yli 500 cm2, valikoimaa alkoi olla 3 000 - 4 000 euron haarukassa. Tietenkin mikäli vanhempi tai pienempi käy todennäköisesti pääset hieman edullisemmin ja vastaavasti tason noustessa ei katto heti vastaan tule.
Vakuutusmaksuja en tässä erikseen huomio, riippuvat kuten kaikki vakuutukset, tehoista, paikkakunnasta, vakuutuksenottajan iästä jne. Pikaisella katsauksella näyttävät olevan muutaman satasen suurusluokkaa.
Polttoaineet on tietenki ajaessa olennainen menoerä. Ajetulla reitillä kuluttaa tietenkin huomattavasti vähemmän kuin umpihangessa, mutta itse ajoin reitilla noin 15-20 litraa/100 km. Harvaa perhettä tämä maksuvaikeuksiin vie, mutta jos niitä ajopäiviä tulee jatkuvasti on talven mittaan mennyt helposti muutamasta satasesta tuhanteen euroon. Ja tämä kulu yleensä tiivistyy kahdelle kolmelle kuukaudelle, siis jopa yli 300 euroa kuukaudessa polttoaineisiin. Tämä saattaa ajoittain viedä jo maksukyvyn tiukoille.
Nyt meillä olisi siis kelkka ja polttoainetta talven rientoihin ja rahaa on kulunut 3 500 - 5 500 euron välimaastossa. Vielä siis välttämättömiä olisi kypärät ja tietenkin peräkärry, jos kelkkaillaan muualla kuin kotipihasta lähtien. Käytettyjä peräkärry saisi nettivaraosa.com:ista 400 - 500 eurolla.
Näin päästään helposti 4 000 - 6 000 euron harrastusbudjettiin. Tarkoitus ei tämän esimerkin avulla mitenkäään moralisoida tai väheksyä kelkkailua, vaan ajelen itsekin tilaisuuden tullen mielellään.
Vaihtoehtoinahan on tietenkin rahoittaa nämä mitä erilaisemmilla lainoilla (ja pankin sedät/tädit) kiittää, käyttää kertyneitä rahoja tai sitten myös säästää. Lumien tullessa maahan, jos heräät vasta tähän harrastuksen aloittamiseen olet ainakin pienituloisena auttamatta myöhässä tai onhan sinullakin mahdollisuus, mutta todennäköisesti silloin kiristät vyötä ihan väärissä asioissa.
Meidän tulisi saada säästettyä joka kuukausi puolen vuoden ajan 670 - 1 000 euroa vastaavasti vuoden aikana 330 - 500 euroa. Uskon, että monille teistäkin tulee tänä aikana mieleen useammankin kuin kerran, että onkohan tämä nyt ihan järkevää? Tulee mietittyä olisinko valmis myös vaimon harrastuksiin panostamaan samanlailla, itse kyllä alkasin vaimolle ehdottamaan helposti muita edullisempia harrastuksia, jos hän harrastukseensa olisi panostamassa esimerkiksi 5 000 euroa. Ei siis menisi läpi alkuunkaa.
Itse olen käyttänyt tuota tapaa muutamia kertoja, haaveissa oli säästää harrastusvälineeseen (ei tällä kertaa moottorikelkka) ja rahat sain melko helposti säästettyä. Seuravaavana vaiheena oli rahojen sijoittaminen ja lisää säästäminen, jolloin ajattelin kunhan nämä on tuottaneet harrastusvälineen "saan" siis tämän "ilmaiseksi". Edelleenkin nämä rahat ovat sijoittuna eikä harrastuvälinettä ole vieläkään niin järkevä valintana pidetty, että se olisi ostettu. Tällä tavoin toimittuna saa raha ja myös harrastusten kustannukset helposti järkevämmät mittasuhteet kuin ostettaessa velalla, jota voidaan maksaa vielä sen jälkeen kaunakin kun välinettä ei enää edes voida käyttää.
Näin toimiessamme saisimme myös samat rahat säästöön tai sijoitettavaksi, mikäli esimerkiksi kallista harrastusta ei aloiteta. Pystyisimme säästäämän siis vuosittain 4 000 eurosta jopa 12 000 euroon. Nii-i vai onko sittenkään vara harrastaa näin kallista lajia? Harrastuksienhan tarkoitus ei ole näyttää muille kuinka hyvin menee, vaan rentoutua ja ladata voimia muun muassa työelämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti